maanantai 10. kesäkuuta 2013

Jarrut, jarrut.... missä on ne JARRUT!!!

Pukkas pientä kiirettä päälle.
Lauantaina piti olla seiskakakkosen myyntiesittelykunnossa.
(Puuhakilvet vaatii myyntiesittelyä)

Torstaina vielä taidettiin vetää viimeisiä saumoja kattoon ja pakkelia päälle.
Perjantaina laitettiin naapuri kittaamis- ja hiontahommiin
kun itte oltiin tienaamassa vaivaisia bensaropoja.
Ja ne lasit.
Nekin tällättiin paikoilleen.
Helppoa ku heinänteko!
Meillä osataan!

Ja tässä sitten naapurinkin taidonnäyte.
Ihan hyvä.
Sikses.

Viimeinen silaus perjantai-iltana.
Maalit pintaan
oikeen ruiskulla.
Vähän tämä kiire taas kostautui.
Pakkelit kuplii tuolla maalin alla.
Mutta sehän sopii imagoon.
Meillä ei sileillä kiiltävillä pelleillä pelleillä!
Ja totuushan on myös että
itte kun tekee  niin saa just semmosen kun sattuu tulemaan.
Ja aina kelpaa.
Siihen asti kun on pakko tehdä uudestaan.

Aikataulu oli tiukka mutta se piti,
 kuinkas muutenkaan.

Valmiina debyyttiesiintymiseen.
Kansan on saatava se mitä kansa haluaa.
Kunnon röpinää baanalle!

Ja niin sitä sitten  mentiin.
Mentiin eikä meinattu,
 etenkin parissa kohtaa kruisailussa.

Jarrut hävis.

Onneks oli refleksit tallella, 
 tiukat äkkinäiskäännökset alamäessä.

Hyvin oli muuten noi nurmikkoalueet perustettu.
Eipä paljon töyssyillyt
ja istutuksetkin sopivan harvassa
näin niinku jarruttoman auton 
alaskiitämisen kannalta ajateltuna.

Jos siinä nyt ehti niin kauheasti mitään ajatella,
sillä hetkellä.

Meni sitten jarrupääsylinteri vaihtoon.
Ja nyt jarruttaa.
Sen todella tuntee ja joka solulla aistii että nyt toimii.
Vähän kun siroa neljäkolmosta näyttää jarrupolkimelle
niin jo pomppii ja hakkaa ja täristää,
 mutta pysähtyy.



Kuvitelkaas että takaa lähestyisi
hurjaa vauhtia tämmönen maski.
Nuo verkkosilmät vaan suurentuisi 
kun välimatka lyhentyisi.

Aika pelottavaa.
Ja kun vielä tehosteena se moottorin jytinä
vaan voimistuisi voimistumistaan.

No ei tää seiskakakkonen ny niin pahis ole
vaikka nyt onkin tommosen rujon näkönen.

"...oon ehkä kärpänen,
enkä mikään perhonen..."
(Paula Koivumiemen Perhonen -biisin sävelin)

Oli sitten naapuri käynyt salaa tuunaamassa räyhistä.
Aiemmin kysyttiin olisko hänellä jotain hyviä tarroja.
Ja tässä nyt sitten hänen näkemyksensä niistä.
Kiitti vaan perhosista.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti