sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Lataa muttei sytytä

Erään aamun kiireinen ensityö,
pihan kaluston kaikki luukut auki
ja niin voisi sekin päivä alkaa.

Sarkkeri on sen verran tärkeempi peli 
että siinä vaatii kyllä olla avoinna sekä konepelti että takaluukku.
Lataus muuten toimii jo, joku johdinkoppa meni vaihtoon.
Mutta kaapelit kuuluu silti
vakiovarustukseen.

Viimeinen silaus Amatzonin konehuoneeseen.
*Myyty*
Ja rahat meni terassille.
Eikä kulunut ku pari iltaa.
Ja meille oli rakennettu uus terde!


Avofuryn ensimmäinen ulkoilu 2013.
Meni tyttärelle kesäautoksi
sydänsyrjällään annettujen ohjeiden ja varoitusten saattelemana.
Vasta kerran on soitettu apua.
Käytiin antamassa apuvirtaa
kun olivat popittaneet hiukan liikaa
akun kuntoon nähden.
Takakopassa on pakastimen kokoinen suppari...
Miten niin muka liioittelen,
vetäähän joktkut karavaanaritkin perässään jäähallia.

Tähän en kyllä keksi syytä miks takaluukun pitää olla auki
eihän siellä edes ole mitään.
Muuten on kyllä aika räyhän näköinen kiesi.
Nyt jälkeenpäin sitte kuulin että
takaluukku on auki tuuletuksen takia.
Aina on autoon tullut sen verran jostain kosteutta
että Aina kannattaa tuulettaa.

Ihan tulee elokuvafiilis tästä.
Pearl Harbour.
Hävittäjä nousemassa ilmaan lyhyeltä kiitoradalta.
Todella Cool!
Päästiin muuten täs kerran peltipoliisinkin ikuistamaksi.
Postissa tuli kirje että hyvin sarkkeri kulkee.
Mutta eivät ny viitti antaa muuta ku kirjallisen huomautuksen.

No hän kans yrittää.
Mut jotenkin ei ole kyllä yhtä ohjusmaisen näköinen.
Kaikella kunnioituksella, 
mutta tosta ei kyllä tulis ku makoplätsi
 (=uimahypyissä mahalaskeutuminen).

 Sarkkeri on nyt sitte alkanut vähän temppuilemaan.
Perjantaina kauppareissulla yhtäkkiä sammus kesken ajon.
Ohjaus veti aika jäykäks ja jarrut ei kans tienneet mitään.
Mutta erinomaisen hyvällä ajotaidollani
ohjasin kiitäjäni kylmän viileästi tien reunaan.
Ja eikun aiheesta pääkallo ylös:
johtojen räpläämistä ja vääntämään avaimesta.
Ja niin vaan akkukin kesti starttailut, jossain vaiheessa hörähti
ja sit mentiinkin Heselle.
Aina on hyvä syy mennä hampurilaiselle!

Kuski tosin vaihtui,
niinku se nyt olis ollut mun syy.
Ei tullu kipinää.

No lauantaina taas kauppaan ja minä ajoin.
Eikös tää sitte sammunut
 just kun olin risteyksessä saanut nokkaa pari metriä tielle.
Sama juttu, 
olen kuulemma uskomaton kuski.

Siinä sitten lähes keskellä risteystä pientä lumeremonttia.
Johtoja heiluteltiin ja väänneltiin.
Näön vuoksi otettiin jokkut pihditkin käteen.
Nyt syytetyn valokeilaan joutui puola.

Mut tostakin vaan päästiin liikkeelle
 ja seuraavan kerran sammui oma-alotteisesti vasta kotipihalla.
Siis auto.


Tilanne päällänsä!




Seiskakakkonen on muuten aika kuuluva peli.
Kaikki jotka pihalle eksyy saavat kuunnella vähän säveliä.
Ja niitä löytyy kuin Alastarolla konsanaan.
Jopa eräs vuosia-vuosia alan säveliä harrastanut spesialisti hätkähti
ollessaan auton takana videokamera tämmissä 
kun fury päräytti vaikut korvista irrottavat röpinät ilmoille.
Taisi videokuva näyttää ne ensi hetket taivasta
sen verran kuvauskäsikin heilahti.

No parin päivän päästä tulikin soitto
että jos heidänkin päivähoitoautosta ottetais
edes äänenvaimennin pois.
Tahtoo kans Äänet!!!


Eli tästä puskurin alta juuri ja juuri pilkottavasta
 pillistä pitäisi saada samanlaiset sävelet soimaan kuin ylläolevista
käsivarren paksuista tuplaputkista.
Toive täytettiin siltä osin että vaimennin otettiin pois.
No höpisee se nyt sentään hiukan enemmän.

Mitenköhän muuten ton takarenkaan kumi mahtais palaa...



Seiskakakkosella myös sutii!

Tähän täytyy taas vetää sarkkerikin mukaan.
Minäkin vähän ruopisin.
Ekalla ajokerralla kun soratieltä käännyin asfaltille.
Kivet vaan lensi.
Onneks ei likkakaverini Volvon tuulilasiin 
kun hän oli heti siinä perässäni.
Jotenkin ei kaasussa ollut ensin tuntumaan
ja sitten sitä tulikin silleen yhtäkkiä.

Käytiin tossa perjantaina myös Motonetissä hakemassa ohjaustehostimeen öljyä
sekun tahtoo valua rikkinäisestä letkusta pihalle.
Letku on tilattu muttei ole vielä tullu.
Monta muutakin juttua on tilauksessa...

Sarkkeri meinattiin siellä väkisin viedä käsistä.
Takas autolle tultaessa 
huikkas kuski viereisestä saksalaisesta tähtimerkkisestä
että oliskos sarkkeri myynnissä.
Massia olis varmaan ollu takataskussa
semmoselta ainakin näytti.
 Mutta Ei myyty.

On muuten toi Motonet ihmeen monipuolinen kauppa.
Implanttejakin on moneen kokoon ja malliin.
Eikä tarvii reissata Viroon silikoonioperaatioon.
Kun Motonettikin on yllättävän lähellä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti